Sosiaalisuus on (PALJON) enemmän kuin hierarkiaa

Sosiaalisuus on monimuotoista

Kun mietimme eläinten sosiaalisuutta, monille tulee mieleen lauma, hierarkia ja johtaja. Todellisuudessa eläinten sosiaalisuus on paljon monimuotoisempaa, joustavampaa ja hienovaraisempaa kuin perinteiset kertomukset antavat ymmärtää. Kuten ihmiseläinten, myös muiden sosiaalisten eläinten suhteisiin kuuluu samaistumista, ystävyyttä, kiintymystä, ihastumista, sukulaissuhteita, riitoja, kinastelua ja väärinymmärryksiä.

Kaikki sosiaalisuus ei näytä samalta. Osa lajeista elää tiiviissä perheissä, osa pienistä porukoista koostuvissa lösseissä, osa yhdyskunnissa.. Joissain ryhmissä yksilöt pysyvät samoina vuosikymmeniä, toisissa ne vaihtuvat jopa parin viikon välein. Sosiaalinen rakenne ei ole sattumaa, vaan se on seurausta ekologisista paineista, lisääntymisstrategioista ja lajille ominaisesta käyttäytymisbiologiasta.

Dominanssi ei ole johtajuutta

Yksi yleisimmistä väärinymmärryksistä liittyy dominanssiin. Dominanssi ei ole luonteenpiirre, eikä lainkaan synonyymi johtajuudelle. Se on resurssikohtainen ennuste tilanteissa, joissa kaksi yksilöä sattuu haluamaan saman resurssin -- ja usein hyvin tilannesidonnainen. Johtajuus taas tarkoittaa yhdessä liikkuvan ryhmän (kaikki ryhmät eivät liiku yhdessä) liikkeen aloittamista ja suuntaamista. Suurinta osaa ryhmän yhteisestä liikkumisesta ei tosin tarvitse ohjata mitenkään, koska kaikilla samaan lajiin kuuluvilla yksilöillä on suurin piirtein sama fysiologia ja tarpeet resurssien välillä liikkumiselle.

Plot twist: dominanssiT ja johtajuudeT ovat termeinä monikkoja, sillä molempia ryhmän järjestäytymiseen liittyviä rakenteita on paljon erilaisia eri lajeilla. Oikeastaan dominansseille parempi sana voisi olla resurssiennusteet tai varantoennusteet, johtajuuksille taas ryhmäsuuntaamiset. Jos näitä käsiteryhmiä ei eroteta toisistaan, syntyy helposti virhetulkintoja eläinten keskinäisistä suhteista.

On hyvä muistaa, että eläinlajit ovat aina suljettuja yhteiskuntia, eikä muita lajeja lasketa niiden sosiaalisten rakenteiden piiriin. Ihminen ei kilpaile koiran tai hevosen kanssa vaikkapa parittelukumppanista, eikä siten kuulu näiden lajien dominanssin piiriin. Ihmisen fysiologia on myöskin aivan omanlaisensa, eikä ihminen siten osallistu jäsenenä näiden(kään) ryhmien liikkumiseen.

Ymmärrys muuttaa suhteita

Kun ymmärrämme, millaisessa sosiaalisessa järjestelmässä eläin on evoluutionsa myötä kehittynyt elämään, alamme havaita ja tulkita sen käyttäytymistä eri tavalla. Mikä on oikeasti lajityypillistä? Mikä on tilannekohtaista sopeutumista erityisesti ihmisen luomiin, keinotekoisiin olosuhteisiin? Mikä on stressireaktio?

Sosiaalisten rakenteiden ymmärtäminen ei ole vain teoreettista pohdintaa. Se vaikuttaa suoraan havaintoihimme ja siihen, miten kohtaamme eläimen. Kun osaamme lukea eläinten vuorovaikutusta tieteellisen nykytiedon pohjalta, emme enää näe kaikkea kilpailuna, vallankäyttönä tai tottelemattomuutena. Sen sijaan voimme luoda terveiden suhteiden muodostumiselle oikeanlaiset olosuhteet ja ohjata niitä rakentavasti.

Etologiaa eläinnörteille – Osa 5: Sosiaalisuuden muodot ja rakenteet

Etologiaa eläinnörteille -työpajojen viidennessä osassa syvennymme juuri tähän: sosiaalisuuden rakenteisiin ja muotoihin sekä biologisiin syihin niiden taustalla. Tarkastelemme erilaisia eläinryhmiä, niiden järjestäytymistä ja sitä, mitä sosiaalinen käyttäytyminen niistä kertoo. Työpaja on sinulle, joka haluat havainnoida ja tulkita eläimiä syvemmin, tarkemmin ja tieteellisen tiedon pohjalta – olitpa sitten ammattilainen, opiskelija tai intohimoinen harrastaja.

Jos olet joskus pysähtynyt pohtimaan, miksi eläimet toimivat toistensa kanssa niin kuin toimivat, ja mitä se tarkoittaa suhteessasi omaan eläimeesi, tämä työpaja on sinulle. Voit varata paikkasi työpajaan täältä!