Hyvä eläimenpito on simulaattori
- 11.8.
- 3 min käytetty lukemiseen

Tässä hetkessä moni eläin löytää itsensä ihmisen oloista. Kun eläin ensi kertaa avaa silmänsä, se ei näekään olettamaansa viidakkoa, aroa, aavikkoa, vuoristoa, tundraa, valtamerta, järveä tai havumetsää. Eläin näkee seinän, aidan, lasin tai kalterin.
Poissa ovat oman lajin yhteiskunta, poissa ovat muut eliöt, poissa ovat kaikki loputtomat vuorovaikutusten kehät, poissa ovat alkuperäisen alueen ilmasto, säät ja maaperä.
Muutamassa sadassa vuodessa luonto ja sen monimutkaiset ekosysteemit ovat vaihtuneet koteihin, talleihin, tuotantotiloihin ja eläintarhoihin.
Kaikki edeltävät miljoonat vuodet jokainen eläin on kuitenkin elänyt valtavan ja monimutkaisen ekosysteemin palasena. Kilpailua välttääkseen eläin on pyrkinyt erikoistumaan jonkin alueen ekosysteemin osaan, eli ekolokeroon.
Tuo ekosysteemi ja se ekolokero on hionut eläimen perimän, kehon ja käyttäytymisen tarkoituksenmukaisuuden täydelliseen muotoon. Jokainen osa on rakentunut juuri tiettyä tarkoitusta varten, käytettäväksi juuri tietyllä tavalla ja juuri tietynlaisessa tilanteessa.
Eläimen perimä jätättää
Eläimen jokainen osa täsmää alkuperäiseen ekosysteemiin ja ekolokeroon, sen keho ja käyttäytyminen mukautuvat muutoksiin juuri oikealla tavalla. Muutokset ympäristössä tapahtuvat hitaasti ja hyvin asteittain, jolloin eläimen perimä ehtii muuttua mukana. Eläin menestyy, lisääntyy ja voi hyvin.
Valtaosa eläinten hyvinvointiongelmista syntyy niin sanotusta genomiviiveestä. Genomiviive tarkoittaa, että eläimen perimä ei täsmää nykyiseen elinympäristöön ja elintapaan. Miljoonien vuosien luonnonvalinta ei pyyhkiydy, vaikka eläimen ottaa pois luonnosta. Luonto ei koskaan lähde eläimestä.
Siispä eläimenpito ei ole ruokkimista, suojaa tai sairauksien hoitamista. Hyvä eläimenpito on ennen kaikkea simulaattorin rakentamista.
Rakennamme eläimelle keinotekoisen maailman, joka vastaa mahdollisimman tarkasti sitä maailmaa, johon eläimen elimistö, käyttäytyminen ja aivot ovat evoluution myötä kehittyneet.
Hyvinvointi syntyy yhteensopivuudesta
Tästä pääsemme yhteen eläinten hyvinvoinnin tärkeimmistä periaatteista. Mitä paremmin elinympäristö ja elintapa vastaavat eläimen perimää, sitä pienempi on genomiviive ja sitä korkeampi on hyvinvointi.
Toisin sanoen suuri osa eläinten hyvinvointiongelmista ei johdu siitä, että eläimessä olisi jotain vikaa. Ongelmat syntyvät, kun eläimen biologia ja sen elinolosuhteet eivät kohtaa.
Kun ympäristö ei mahdollista lajille tyypillistä käyttäytymistä, liikettä, ravinnonhankintaa, sosiaalista elämää tai palautumista, genomiviive ilmenee stressinä, sairauksina tai käyttäytymisongelmina.
Kyse on siis ennenkaikkea yhteensopivuudesta.
Hyvä eläimenpito alkaa luonnosta
Siksi hyvää eläimenpitoa ei voi suunnitella ilman biologista ymmärrystä.
On ensin tunnettava se ympäristö, johon kyseinen eläinlaji on kehittynyt.
Sitten pitää tietää, miten eläin tuossa ympäristössä toimii.
Miten eläin liikkuu?
Mitä se syö?
Mistä sen päivät koostuvat?
Millaisia sosiaalisia suhteita sillä on?
Mitä se pelkää?
Mitä se tavoittelee?
Mitkä käyttäytymistarpeet ovat sille kaikkein tärkeimpiä?
Vasta kun tunnemme eläimen alkuperäisen ekologisen maailman, voimme alkaa rakentaa sille toimivaa keinotekoista ympäristöä.
Millainen simulaattori meidän pitäisi rakentaa?
Hyvän eläimenpidon tavoite ei ole kopioida luontoa täydellisesti. Se olisi tietysti mahdotonta.
Tavoite on rakentaa mahdollisimman toimiva simulaattori – eli ympäristö, joka tuottaa eläimelle ne biologisesti tärkeät kokemukset, joihin sen elimistö on rakentunut vastaamaan.
Simulaattorin ei tarvitse näyttää luonnolta, mutta sen pitäisi toimia eläimen näkökulmasta riittävän samalla tavalla.
Tämä on eläinten hyvinvoinnin tieteellinen nykyhetki ja toivottavasti globaali tulevaisuus.
Yksittäisistä terveyden ja hyvinvoinnin mittareista ja hoitokäytännöistä siirrytään järjestelmätason suunnitteluun ja toteutukseen, jossa eläimen perimä ja sen jokapäiväinen elämä kohtaavat.
Kun opimme ajattelemaan eläintenpitoa simulaattorina, muuttuvat myös kysymykset.
Sen sijaan, että kysymme: Mitä eläin tarvitsee?
Voimme kysyä:
Millainen maailma meidän täytyy tälle eläimelle simuloida?
Haluatko oppia rakentamaan paremman simulaattorin eläimelle?
Tutustu eläinlajien alkuperäiseen elämäntapaan
Hyvinvointi alkaa siitä, että ymmärrämme, millaiseen maailmaan eläin on evoluution myötä rakentunut.
Verkkoluennot ja tallenteet:
Aasin etologia ja hyvinvoinnin arviointi – liveluento torstaina 13.8. klo 18 (myös tallenne)
Tulossa:
Kissan etologia ja hyvinvoinnin arviointi
Syvennä ymmärrystäsi eläinten biologiasta
Eläinten hyvinvointia on helpompi arvioida, kun ymmärtää käyttäytymisen biologiset perusteet. Työpajoissa opiskelemme eläintiedettä tehtävien ja keskustelun kautta.
Etologiaa eläinnörteille -työpajat:
Opi arvioimaan eläimen nykyistä "simulaattoria"
Kun tunnet eläimen biologian, voit arvioida, kuinka hyvin sen nykyinen elintapa vastaa sen evolutiivisia tarpeita.
EET4 – Systeemiajattelu eläinten hyvinvoinnissa antaa työkalut tarkastella eläimen elämää kokonaisuutena ja tunnistaa, missä kohtaa "simulaattoria" on eniten kehitettävää. EET4 Kissa EET4 Koira EET4 Hevonen
Hyviä uutisia: Jos tehtävätyöskentely ja yhdessä opiskelu eivät ole sinun juttujasi, voit pian oppia kaikki EET-sisällöt työpajojen sijaan luennoilla!

.png)



Kommentit